Luku 6. Omien Blogien kirjoittaminen (rakentuu pikkuhiljaa)

6. Omien blogien kirjoittaminen


Tässä kappaleessa tarkastelemme oppilaiden sekä opettajien omien blogien kirjoittamiseen liittyviä asioita. Blogia on mahdollista pitää luentopäiväkirjan tyyliin tai portfoliona omasta oppimisestaan. Myös opettajien on mahdollista pitää blogia omista oppimiskokemuksistaan tai vaihtoehtoisesti kurssiin liittyvistä opetuskokemuksista. Blogeja voidaan tutkia myös opiskeluaktiivisuuden ja opetuksen tehokkuuden mittareina. palautteen antaminen ja saaminen on myös tärkeää blogien jatkuvuuden ja motivaation säilymisen kannalta, tarkastellaan myös onko yksilön blogien ja yhteisöllisten blogien palautteen annossa erilaisuuksia ja voiko palautteen ja kommentoinnin merkitys muuttua yksilöllisellä tasolla. Asiaa tarkastellaan sekä yhdistettynä tavalliseen luokkaopetukseen ja verkkokursseihin, sekä vapaaehtoisena yksilön oman mielenkiinnon johteena.

6.1 blogien mahdollisuudet

Useimmissa tapauksissa kun yksilö aloittaa uuden henkilökohtaisen blogin on valittu aihe usein hänelle mielenkiintoinen ja ennalta tuttu. Oma oppiminen ja sen etenemisen seuraaminen ovat myös lähtökohdilta samat, sillä mikä olisi ihmiselle lähtökohtaisesti sen tutumpi aihe kuin oma itse. Oppimiskokemuksistakaan pidetyn blogin ei kuitenkaan tarvi suoraan liittyä koulu tai yliopisto maailmaan, vaan se voi olla myös henkilökohtaisesti harrastuksiin liittyvä tai elämän opetuksiin (ns. elämän koulu) keskittyvä. Oma oppimis blogi voi olla oppimispäiväkirja tai e-portfolio tyyppinen. Blogeilla on myös suurta potentiaalia yhteisöllisenä alueena (collaborative space). Myös henkilökohtaisen blogin ympärille voi rakentua sitä ja sen tarkoitusta tukeva vuorovaikuttava yhteisö.


6.1.1 E-portfolio

Ei ole iso harppaus perinteisistä asiakirjoista muodostuvasta portfoliosta portfolio blogiin.Weblogit tukevat lähes täydellisesti perinteistä portfolio prosessia. (Richardson, 2006.) Suurin ero tavallisten web-sivu pohjaisten e-portfolioden ja blogi portfolioiden välillä on vuorovaikutteisuus. tarkastellessamme portfolioita oppimisen arvioimisen paradigman sisällä, voimme voimme todeta niillä olevan potentiaalia vaikuttaa vuorovaikutteisuuden pedagogiaan. (Solomon & Schrum, 2007.).


6.1.2 oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja yleisesti ymmärretään opiskelijoiden pitämänä henkilökohtaisena logina jonkin kurssin luennoista. Perinteisimmässä muodossaan oppimispäiväkirja on opiskelijan ja opettajan välinen oppimiseneditymisen seuranta väline. Blogit tuovat tähän tilanteeseen vaihtoehtoisen verkkoratkaisun huomattavilla eduilla. (Wagner, 2007.) Blogeja käyttämällä, henkilökohtaisen julkaisun luonti onnistuu yksinkertaisesti ja sosiaalinen jakaminen on nopeaa. Wagnerin mukaan blogien käyttämisenä oppimislogeina on myös potentiaalia laajentaa perinteisten oppimispäiväkirjojen tehokkuutta.

6.1.3 Omien blogien yhdistäminen osaksi kurssia

Oma blogi on myös mahdollista yhdistää osaksi kurssia oppimislogin tapaan tai muulla tavalla liittämällä blogin tekeminen osaksi kurssia.

(oma tai tyhdistettynä perinteiseen luokkaopetukseen tai verkkokurssiin)

6.1 Oppilaiden blogit

- Oppilaiden blogit, motivaatio, näkökulmat ja vaikutukset


6.2 opettajien blogit

Tampereen yliopistolle on vastikään avattu uusi informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos. Laitoksen internet sivujen etusivun oikeasta laidasta löytyy linkkejä laitoksen tutkijoiden blogeihin. Opettajien blogien mahdollisuuksia tarkastellessa tämä on mielestäni hyvä esimerkki sillä tarjolla olevat 3 blogia ovat varsin erilaisia. Aakoo’s game lab – blogista löytyy monenlaista asiaa pelitutkimuksesta, tutkijan raportoimana ja omankin-näkemyksensä kannalta. Toinen blogi on taas nimeltään ”digiluku” ja se on käytännössä medianlukemiseen painottuvan hypermedian kurssin kurssisivu. Ja vielä se kolmas kyseisen laitoksen etusivulle linkitetty blogi, on erään laitoksen tutkijan/luennoitsijan henkilökohtainen blogi josta löytyy hänen mietteitään erilaisista asioista (mm. moccamasterista), valokuvia (mm. hänen linnunpöntöstään), sekä myös kyseiseen laitokseen liittyviä asioita, mm. tunnelmia avajaisista ja uusia peli-tutkimuksia.

Eräs vaihtoehto vielä mainitsemien esimerkkien lisäksi olisi vielä opettajan oma oppimisblogi, jossa hän käsittelisi oman alansa materiaalia omasta näkökannastaan ja omia kurssinedistymis, koulutus ja seminaari kokemuksiaan. Blogin pitäminen opettajan kannalta harvemmin on minkään ns. korkeamman tahon vaatimaa, toisin kuin opiskelijoiden tilanteessa jossa luennoitsija/opettaja on se korkeampi taho, joten motivaation blogin pitämiseen on tultava omasta tahdosta ja mielenkiinnosta aiheeseen.

Opettajan tai tutkijan blogi voi olla myös kurssin matriaaliin liittyvä blogi jota hän päivittää säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain. Mutta ovatko oppilaat motivoituneita selaamaan opettajan blogia oppimismateriaalia etsiäkseen vai käyttäisivätkö he mieluummin ulkoisia lähteitä laajenpaan tutkimukseen. Mutta onko olemassa riski että tälläinen opettajan valmistelema materiaali saattaisi olla joissakin tapauksissa liiankin valmista opiskelijoille? Kognitiivisen oppimismallin mukaan opiskelijan tulisi olla aktiivinen ja tavoitteellinen itsenäisenä tiedonhakijana ja ajattelijana. Safran (2005.) mainitsee artikkelissaan ”Blogging in Higher Education Programming Lectures:
An Empirical Study” konstruktiivinen oppimisteorian olevan pohjana blogejen opetukses käytön vaikutuksia tutkittaessa, kyseinen teoria määrittelee oppimisen yksilöllisenä tiedon rakentamisen prosessina.



- Opettajien blogit, motivaatio, näkökulmat ja vaikutukset

6.3 Palautteen merkitys henkilökohtaisissa blogeissa


6.4 Blogit opiskelu aktiivisuuden mittareina