4. Blogi kurssin yhteisöllisenä työalueena
Tässä kappaleessa tutustumme blogien yhteiskäyttämisen etuihin ja haittoihin opetuksessa. Tutkimme asiaa erityisesti Luehmann ja Frink (2009, 275-290) artikkelin ”How Can Blogging Help Teachers Realize the Goal of reform-based Science Instruction? Study of Nine Classroom Blogs” pohjalta. Tutkimuksessa tutkitaan pääasiassa blogien käyttöä luonnontieteiden opetuksessa.
4.1. Uudenlaiset päämäärät opetuksessa
Sosiaaliset teknologiat tuovat esiin potentiaalisia sekä uusia tapoja tukea oppimista perinteisen luokkaympäristön ohelle. Luehmann ja Frink (2009, 275-276) käsittelevät tutkimuksessaan erityisesti blogeja joita opettaja ylläpitää, mutta jonne oppilaat voivat lähettää työnsä, ideansa sekä kysymyksensä. Tämän lisäksi blogit voivat tarjota myös luokkahuoneen ulkopuolisille kuten muille asiantuntijoille tai jopa vanhemmilla paikan jossa he voivat osallistua oppilaiden töihin. Luehmann ja Frink analysoivat jokaisen blogin sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisellä analyysillä tarkoitettiin opettajilta kerättyä aineistoa ja ulkoisella analyysillä blogin sisältöä itsessään. (Luehmann & Frink 2009, 275-276.)
Tutkimuksessaan Luehmann ja Frink (2009, 276) tuovat esille päämääriä joihin pyritään uudenlaisilla opetustavoilla:
-sitouttaa opiskelijoita kestävään yhteistyölliseen tutkimiseen
-mahdollistaa oppilaiden perustella näkökulmiaan sekä argumentoida
-antaa oppilaiden kehittää ymmärrystä, kysymisen taitoja sekä käsitystä tieteestä
-sitouttaa oppilasryhmiä analysoimaan sekä rakentamaan synteesejä sekä päätelmiä tiedosta
-sitouttaa oppilaita tuottamaan julkisia töitä sekä ideoita
Nämä päämäärät eroavat hieman perinteisistä tieteellisen opetuksen päämääristä. Päämääristä näkyy selvästi suuntaus yhteistyölliseen tiedon rakentamiseen sekä yhteisöjen kehittämiseen. (Luehmann & Frink 2009, 276).
4.2. Blogin soveltuminen opetukseen
Blogien käyttömahdollisuudet opetuksessa apuna vaikuttavat monipuolisilta ja näyttävät oppimista tukevilta. Kuitenkin on tärkeätä ymmärtää blogin olevan vain työväline oppimisen tukemisessa. Pelkästään työvälineen olemassa olo ei takaa sitä että sitä käytetään oikein sekä tehokkaasti. Toisin sanoen blogin käyttäjät määrittävät käyttötavoillaan kuinka hyvin blogi loppujen lopuksi sopii opetukseen ja kuinka paljon siitä voidaan hyötyä. Opetuksellisessa ympäristössä blogi luo opettajalle paljon vastuuta sen käyttötapojen suunnittelusta sekä ylläpitämisestä. Myös oppilailden mukaan lähtemisellä sekä osallistumisella on suuri merkitys oppimisen kannalta. Oppilaiden sekä oppilaiden käyttötavoista siis muodostuu oppimisympäristö sekä oppimisen tehokkuus. (Luehmann & Frink 2009, 276.) On siis selvää että blogin käyttöönottamista ei voida pitää itsestään selvyytenä vaan sen ongelmat on tiedostettava jo suunnitteluvaiheessa.
Myös käsitys siitä mitä pidetään tietona saattaa muuttua kun käytetään yhteistyöllisiä menetelmiä oppimisessa. Blogit osana uudempaa mediaa tuovat esiin suuren muutoksen ajattelutavoissa varsinkin kun alamme viestiä toisten ihmisten kanssa enemmän. Perinteisesti tiedon sekä auktoriteetin ajatellaan olevan tietyssä yksilössä sen sijaan kun tiedon jakaminen muuttuu yhteisölliseksi yksilöllisen tiedon ja arvon korostaminen vähentyy. Painopiste muuttuu hiljalleen yhteisöön jonka jäsenet muodostavat yhdessä tietoa. (Luehmann & Frink 2009, 277.) Yhteisöllisen tiedonkäsityksen vuoksi blogien käyttämisessä yleensä painotetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Voimme pohtia blogien soveltumista opetukseen peilaamalla sen etuja asetettuihin päämääriin. Luehmann & Frink (2009, 277) tarjoavat tutkimuksessaan oheisen taulukon: (Taulukko 1)
Taulukko 1, Blogien opetuskäyttö mahdollisuuksien vertailua uusiin opetuksen päämääriin. Luehmann ja Frink (2009, 277)
Mahdollisuus pitkäaikaiseen sitoutumiseen näkyy blogien mahdollisuutena arkistoida tietoa sekä blogien tapana laajentaa tietoa viittaamalla aiempiin lähteisiin sekä linkittämällä tietoa muihin artikkeleihin. Tieteellisien selityksien tuki puolestaan ilmenee blogien kykynä verkoittua muiden lähteiden kanssa ja näin voidaan luoda mahdollisuudet tieteellisille perusteluille. Tieteellisen ymmärtämisen laajentaminen kertoo blogien multimodaalisista ominaisuuksista sekä kyvystä vaihtaa tietoa ja ajatuksia monissa eri formaateissa. Mahdollisia muotoja ovat esimerkiksi kuvagalleria, listat, henkilökohtaiset kerronnat tai esimerkiksi tieteelliset artikkelit. Vertaispalautteen käyttäminen antaa mahdollisuuden kommentoida kirjoitusta helposti sekä tarjota kritiikkiä. Kommentointi ominaisuutena mahdollistaa näin myös tieteellisen keskustelun, väittelyn, yhteistyön sekä kyseessä olevan version esittelyn. Sitoutuminen tieteelliseen yhteisöön blogien tapauksessa merkitsee omien mielipiteiden asettamista julkisiksi. Näin tekstin julkaisija voi joutua myös puolustamaan omia kantojaan. On tärkeää myös huomioida ulkopuoliset lukijat kun puhutaan blogeista. Tavallisesti vain opettaja pääsee seuraamaan oppilaiden tuotoksia, mutta blogien tapauksissa mahdollisuus seurata tehtäviä on myös kaikilla muilla. Kun luokan blogi on julkinen ympäröivällä maailmalla on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa luokkahuoneen sisäisiin tapahtumiin. Ulkomaailman vaikutus on syytä myös tiedostaa vaikka luokkahuoneen ulkoiset henkilöt eivät kommentoisikaan blogia. (Taulukko 1, Luehmann & Frink 2009, 277-278.)
Taulukon 1 havaintojen pohjalta voidaan huomata että suunnittelu blogien käyttämisessä on ensiarvoisen tärkeää. On myös selvää ettei blogeja voida käyttää opetuksen perinteisessä muodossa oppitunneilla. Sekä opettajilta että oppilailta vaaditaan asenteen muutosta opetukseen ja oppimiseen. Blogin ajatteleminen opetuksellisena välineenä on tärkeää, välineen mahdollisuudet eivät vähennä opettajan vastuuta tai varmista sitä että oppilaat automaattisesti käyttävät työkalua oppimista parhaiten edistävällä tavalla. Opettajan vastuulle jääkin ohjeistuksen tarjoaminen ja käytön rajaaminen sekä ohjaaminen käytön aikana. (Luehmann & Frink 2009, 277-278.)
4.3. Luehmann ja Frink (2009) tutkimustavan kuvausta
Luehmann ja Frink (2009, 278) esittävät kaksi tutkimus kysymystä:
1. Miten opettajat suunnittelevat blogien käyttämisen opetukseensa?
2. Miten blogeja käytettiin?
Kysymykset jaettiin pienempiin alakysymyksiin.
1 a. Millaisia päämääriä sekä prioriteettejä opettajilla on blogien käytölle?
1 b. Millaisia rakenteita tieteelliselle toiminnalle kehittyi luokkien blogeissa?
1 c. Kuinka blogien käyttö esiteltiin oppilaille?
2 a. Kuinka oppilaat osallistuivat blogien käyttöön?
2 b. Miten hyvin oppilaiiden osallistuminen muutti opettajan päämääriä tai suunnettelemia tehtäviä?
Tutkimusaineisto kerättiin olemassa olevilta blogeilta sekä niitä ylläpitäviltä opettajilta, joita tutkijat etsivät ennalta määrätyillä hakusanoilla. Blogeja kerättiin myös aiemmpiin tutkimuksiin kerätyiltä listoilta sekä internetsivuilta, jotka keskittyivät opetukselliseen sisältöön. Blogit olivat 6-12 luokkalaisten käytössä sekä niille kirjoitettiin aktiivisesti. Myös jokaista tutkimuksen valitulle blogille oppilaat kirjoittivat enemmän kuin opettaja ja blogin aihe liittyi luonnontieteisiin. (Luehmann & Frink (2009, 278-280.) Taulukko 2, antaa selkeän kuvan tutkimukseen otetuista luokista ja siitä miten he käyttivät blogeja:
Taulukko 2: Blogien käyttöä kuvaava tilasto kuukauden kirjoituksista. Luehmann & Frink (2009 280).
Aineisto kerättiin opettajilta kyselyn muodossa, joka sisälsi avoimia sekä Likert-asteikko tyylisiä kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tutkimalla erityisesti blogin opetussuunnitelmallista puolta sekä millaiseen oppimiseen blogissa ilmenevät kirjoitukset ja keskustelut viittasivat. Aineistosta laskettiin viestien määrä sekä opettajilta että oppilailta. Blogeista seurattiin myös media elementtien käyttöä sekä keskiarvoja kirjoittamis aktiivisuudesta.(Luehmann & Frink (2009, 278-280).
4.4. Tutkimustuloksia
Tutkimustulokset osoittivat erilaisia aktiviteetti rakenteita, joita muodostui oppilaiden tavoista käyttää blogeja. Blogeissa yleisimmin näkyviä rakenteita olivat: ”scribe posts”, ”sharing resources”, ”opinion-solicitations” sekä ”required responses”. Scribe posts -rakenteessa opiskelija muodostaa tulkintansa päivän tapahtumista ja kirjaa sen blogiin. Blogikirjoitus koostui usein pienestä oppitunnista, joka piti sisällään vihjeitä, ehdotuksia, varoituksia sekä visuaalisia kuvaajia aiheesta. Sharing resources -rankenne esiintyi oppilaiden tapana kerätä tietoa sekä linkkejä blogiin. Nämä resurssit liittyivät läheisesti käsiteltyyn aiheeseen ja näitä resursseja kasattiin ikään kuin arkistoksi tulevaisuutta varten. Esimerkkinä tästä tavasta kirjoittaa blogia on linkkien, kyselyiden sekä luennolla jaettujen läheteiden kirjaaminen blogiin. Opinion-solicitation -rakenne piti sisällään usein opettajan luomia väiteltävissä olevia aiheita. Oppilailta odotettiin omia mielipiteitä blogin kommenttiosioon. Mielipiteiksi laskettiin kommentit jotka olivat selvästi esitettyjä ja jotka sisälsivät perusteluja. Required response -rakenne muodostui viesteistä joihin oppilailta vaadittiin vastauksia. Se mikä hyväksyttiin vastaukseksi vaihteli blogeissa ja oli usein jätetty määrittelemättä. Esimerkkejä näistä olivat tutkimuksen aineistossa esillenousseet kysymykset, vasta-argumentit, henkilökohtaiset mielipiteet sekä vierailevan tutkijan kanssa keskusteleminen. Näiden neljän yleisimmin näkyvän aktiviteetti rakenteen lisäksi tutkimuksessa tuotiin esille myös vähemmän ilmenneitä aktiviteetteja kuten: projects, questions to outsiders, reserach results, open posts, clasroom management, reflective posts sekä how-to's. (Luehmann & Frink 2009, 283-284.)
Tutkimuksesta löytyi todisteita oppilaskeskeisestä sitoutumisesta esiteltyihin uudistuskeskeisiin päämääriin silloin, kun tehtävät blogissa vastasivat opettajan asettamia tavoitteita ja oppilaat osallistuivat blogin kirjoittamiseen. Oppilaat myös joskus tekivät enemmän kuin mitä heiltä vaadittiin ja käyttivät itsenäisesti blogia tekemällä ylimääräisiä töitä blogiin. Näissä tapauksissa blogi sosiaalisena työkaluna mahdollisti työnteon sekä linkitysten luomisen laajempiin tietolähteisiin. Löydöt viittaavat siihen, että blogin käyttäminen tieteellisen tiedon jakamiseen ja oppimiseen voi lähteä myös oppilaiden aloitteesta. Kuitenkin tämä voi näkyä aineiston valintatavasta johtuen selvempänä kuin mitä todellisuudessa ilmiö on. (Luehmann & Frink 2009, 288.)
Perinteisessä blogin käytössä yksilön käyttöä sitovat pelkästään blogin itsensä luomat rajoitukset. Opetuskäytössä kuitenkin blogin käyttöä rajoittavat myös opettajan asettamat ehdot siitä miten blogia käytetään opetuksen yhteydessä. On tärkeää ymmärtää että opettaja on henkilö joka suunnittelee blogin opetuksellisen käytön eikä blogia voida käyttää ilman suunnittelua tai selvää tehtävänantoa. Opettaja on siis vastuussa blogin sitomisesta osaksi opetusta. Blogin tehokas käyttö ei ole pelkästään seurausta hyvästä suunnittelusta vaan myös siitä miten opettaja esittelee oppilaille blogin käytön ja miten oppilaat ottavat opetustavan vastaan. Tutkimuksessa on havaittavissa myös että kun opettaja määrittelee miten blogia käytetään opetuksessa apuna, samalla myös osa blogin käyttötavoista suljetaan pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että opettaja rajaa pois blogin eri ominaisuuksia. (Luehmann & Frink 2009, 288) Blogien käyttäminen opetuksessa vie ajattelua kohti yhteisöllistä asioisen sekä tiedon jakamista. Tämän näkökulman omaksuminen ja ymmärtäminen on tärkeää sekä oppilaille että opettajalle. (Luehmann & Frink 2009, 289.)
4.5. Omaa pohdintaa tuloksista
Artikkeli nostaa esiin paljon mielenkiintoisia asioita blogien käyttämisestä opetuksessa. Uuden tekniikan käyttöönottaminen opetuksessa jää usein tekniikan mahdollisuuksien tasolle. Vaikeampaa on ymmärtää että työvälineen ominaisuudet eivät itsessään ole ratkaisu tehokkaampaan tai tarkoituksenmukaiseen oppimiseen. Työvälineen käyttämisellä on usein enemmän merkitystä oppimisen kannalta, kuin työvälineen ominaisuuksilla. Käytännössä siis opetuksen suunnittelu sekä oppilaiden ohjaaminen on tärkeämpää varsinainen työväline.
Toinen selvästi esille nouseva ilmiö on se millaisena tieto käsitetään. Usein luokkahuoneissa tieto ja auktoriteetti yhdistetään helposti yksilöön. Luokassa tietoa kysellään oppilailta yksilöllisesti kysymyksien sekä kokeiden muodossa. Sen sijaan yhteisöllisten työkalujen myötä tulee tärkeäksi ymmärtää myös tiedon muuttuminen yhteisöllisemmäksi. Tieto rakentuu siitä mitä oppilaat jakavat keskenään ja miten he sekä opettaja kommentoivat toistensa kirjoituksia. Kommentoinnin myötä myös oppilaille on myös syytä selventää käsitettä tieteellisestä keskustelusta, mielipiteiden perustelusta sekä kritiikistä. Sillä näitä taitoja tullaan tarvitsemaan kun käytetään blogeja julkisella tasolla. Näiden ajattelutapojen vuoksi saattaa olla hyvin mahdollista että blogien käyttäminen onnistuu huomattavasti paremmin vanhempien oppilaiden, uskoisin blogien sopivan erinomaisesti jo lukiossa opetettaville kursseille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti